etanan vauhdilla,mutta kuitenkin eteenpäin!

Kulunut viikko on ollut laiska remontin saralla.Täällä on jyllännyt kova flunssa koko porukassa ja se yhdistettynä lievään uupumukseen on aiheuttanut remonttitahdin laantumisen..olemme toki saaneet aikaankin.Keittiö on listoitettu,olkkarissa on tapiseerattu,olemme hakeneet yhden ison muuttokuorman tavaraa vanhasta kodista...kuitenkin omien duunien jälkeen sohva on ollut huikeasti houkuttelevampi kuin tuo loputon savotta.Me olemme asettaneet tavoitteeksi sen että ennen joulua me olisimme remontoineet vielä eteisen ja eteisaulan..ja alakerran tv-huone on sellaisella inspiraatio varolistalla,että jos tulee joku hullu turboboost-leveli jommalle kummalle,me puskemme senkin valmihiksi :) epäilen tosin,loppuvuosi on ollut kertakaikkiaan kiivas!!
Haluan kiittää ihan valtavan upeasta palautteesta,mitä olen saanut meitin tekeleistä,ja haluan korostaa sitä että nämä projektit ilman Tonin ammattitaitoa ei onnistuisi ikinä,eikä tosin rahakaan ikinä riittäisi ulkopuolisen työvoiman palkkaamiseen.Moni ja taas moni sukulaisista lähtien kysyy,ettekö te ole väsyneet jo tuon köyliö-projektin jälkeen aina vaan retusoimaan vanhaa..kysymys on hyvä ja tarpeellinen.Omasta mielestä jokaisen remontoijan/rakentajan tulee selvittää itselleen sen,mitä haluaa,miksi,missä ajassa ja mitä on valmis tekemään sen eteen.Totta on että samalla rahalla,mitä tähän remonttiin tulee uppoamaan,saa aika komian kannustalo-paketin vaikka,mutta sitten tontin koosta joutuukin ehkä tinkimään... Omasta vinkkelistä mikään ei korvaa sellaista oikeasti vanhan pirtin tunnelmaa..ei sitä pysty imitoimaan,uusi on uutta ja vanha on vanhaa.Uudessa asunnossa on helppoa ja huoletonta suhteellisen monta vuotta!!..Mutta Täysin totta on se mitä muutkin saman kultin edustajat sanovat..tämä on osa elämäntapaa,purkaa puolitaloa ja kasata sitä sitten vuositolkulla :D Hienoimpina hetkinä ihan sairaan hauskaa,palkitsevaa ja lopputuloksen ihastelu on ihan euforista!!!..huonoina hetkinä to-del-la syvältä.Sellaista toisilleen yltiöpäistä kettuilua ja kiukuttelua...Kukkaro näyttää melkein pohjaa ja pakko käydä taas hakemassa lasteja puuta,cyprocia,seinätasotetta,maalia...ihan helvetisti sellaista remonttikrääsää,mikä ei tavallaan näy missään,mutta siihen uppoaa omaisuus!ovenkarmeja!silikoonia!vesierkkaa!ruuveja! ihan kaikkea!Itku meinaa tulla jo kauppaan mentäessä ja ihan varmana sieltä ei ulos laukkaa pukkihyppelyä,notta olipa halpaa! Mutta ei auta itku.Itse yritän usein neuvotella miestä ostamaan edullisinta,mutta siinä hän ei tingi.Sillä on ilmeisesti joku ihme vika päässä..niin kauan kuin olen tuntenut kyseisen antipiisisen ( :D) niin ei,hän ei tingi piiruakaan työkaluistaan,remonttimateriaaleistaan tahi saatikka siitä että vetäisi ylleen jonkin tietyn ketjun vaatteita,voitteko kuvitella!hihassa täytyy olla tiettyä merkkiä,että senor pirkkala voi liikkua ihmisten ilmoilla...kuten sanottu,sillä on joitakin issueita kellossa...nooh,nyt vähän kärjistän ja kiukuttelen täällä omassa blogissani sille takaisin,hän on ollut kipeänä ja omaan laiskahkoon olemukseensa kypsyneenä ja ärtyneenä koko armaan viikon
tuollaisen keskiverto uhmaikäisen tasolla!kosto is sweet! :D

mutta asiaan..olkkarissa alkaa olla jo fiilis kohillaan,kalustosta puuttuu rakas piano,mikä oli entiseen asuntoon tuotaessa ruskea ja mies sen retusoi kiiltävän valkoiseksi.Valokuvia uupuu vinot pinot,ne kuuluvat oleellisesti olkkarin maailmaan,mutta muutoin alkaa olla valmista..

                       raitatapetti ei omassa maailmassa mene koskaan pois muodista.siinä on
                       jotain mageeta ajattomuutta..aivan kuin liituraitapuvussakin.:)

                    ..taustalta näkyy eteisaulaa,sitä aloitettiin purkamaan eilen.
                    holvikaari oviaukot oli joka suuuntaan,nyt on jäljellä enää yksi,tv-huoneeseen
                   johtava,se avattaneen huomenna ja tilalle tulee ihana old time-lasiovi.

'

lattiat ovat olleet sentin-pari eritasoiset näissä kahdessa tilassa ja ne on tänään levytetty samalle tasolle.

entisen asukkaan laattamaku poikkeaa niin paljon omasta,että päädyimme laminaattiratkaisuun.

Tähän tilaan tulee joko ihan vaaleaa laminaattia tai vanhaa puuta imitoivaa...saa nähdä :)

Se on siis uutta viikonalkua muutamaa tuntia vaille..Loppuun taulu,joka on kulkeutunut minun matkassa noin 18 vuotta asunnosta toiseen.MInä rakastan sitä!Siinä kiteytyy oma elämän filosofia... röyhkeys ennenkaikkea! coshiba ja keskisormi! 

huumorilla!